Suomessa on keskusteltu paljon Helsingissä merkittävän energiayhtiön Helenin päätöksestä tuoda cashwepähkinän kuoria Norsunluurannikolta täydentämään Helenin ensi lämmityskauden polttoainevalikoimaa.
Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren kertoo kirjoituksessaan, että cashewpähkinänkuoren energiatiheys on noin kaksinkertainen metsähakkeeseen verrattuna, mikä tekee siitä kannattavan polttoainevaihtoehdon myös pidemmillä kuljetusetäisyyksillä. Pähkinänkuorien biogeeniset CO2-päästöt ovat pienemmät kuin metsähakkeen ja pelletin.
Vaikka kuljetusmatka Norsunluurannikolta Suomeen on pitkä, on kuljetuksen osuus CO2-kokonaispäästöistä Westergrenin mukaan vain noin 6 %. Pähkinänkuoret täyttävät EU:n uusiutuvan energian direktiivin biomassalle asetetut kestävyyskriteerit sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, mikä on myös edellytys sille, että Helen voi niitä hyödyntää.
Mainittuihin kriteereihin pohjautuen cashewpähkinän kuori on Westergrenin mukaan kokonaispäästöiltään Helenin käyttämistä biomassapolttoaineista pienin, kuljetukset huomioiden.
Westergrenin mukaan cashewpähkinänkuorten toimittajille on tehty koko tuotantoketjun kattava kolmannen osapuolen toteuttama riippumaton auditointi. ”Toimittajilta edellytetään Helenin toimittajavaatimusten noudattamista sekä sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin”, Westergren kirjoittaa.
Kuoret ovat merkittävä elintarviketuotannon sivuvirta, jota ei voida merkittävissä määrin hyödyntää paikallisesti. Pääkohteet kuoren hyödyntämiselle ovat energiantuotanto tai CNSL-öljyn (Cashew Nut Shell Liquid) uuttaminen teollisuuden raaka-aineeksi.
Julkisuudessa on nostettu esille kuorien myrkyllisyys. Kuten monet teollisuuden raaka-aineet, myöskään cashewpähkinänkuoret eivät sovellu ravinnoksi, ja voivat esimerkiksi ihokontaktissa aiheuttaa kosketusalueen ärtymistä. Kuoria käsittelevälle henkilöstölle on Westergrenin mukaan tehty työohje kuorien turvallisen käsittelyn varmistamiseksi.
Polttoainekäytössä cashewpähkinänkuori ei oleellisesti poikkea kemialliselta koostumukseltaan muista Helenin käyttämistä biomassajakeista. Kuoren poltto ei siis lisää laitosten ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä.
”Helenin laitoksissa on käytössä tehokkaat savukaasun puhdistusjärjestelmät, jotka vähentävät pienhiukkaspäästöjä merkittävästi kaikessa polttamisessa”, Westergren toteaa.
Suomen satamissa käsitellään päivittäin tonneittain turvallisesti materiaaleja, jotka ilman asianmukaista käsittelyprosessia olisivat omiaan aiheuttamaan haittaa ihmisille tai ympäristölle. Samalla periaatteella myös cashewpähkinänkuorille on laadittu käsittelyprosessit, joita noudattamalla sitä on turvallista käsitellä ja hyödyntää lämmityksessä.
Cashewpähkinänkuori on suhteellisen helppo käsiteltävä moneen muuhun polttoaineeseen tai kemikaaliin verrattuna. Sen öljy ei ole vesiliukoista, mikä itsessään estää aineiden liukenemisen esimerkiksi vesistöihin.
”Työterveyslaitoksella teettämämme selvityksen mukaan cashewpähkinänkuoren tuoksu ei myöskään voi käytännössä aiheuttaa allergisen reaktion riskiä pähkinäallergikoille”, ilmoittaa Westergren.
Westergren kertoo, että kuoret myös käsitellään ennen niiden lastaamista mahdollisten hyönteisten ja tuholaisten varalta, minkä lisäksi ne eivät rakenteensa vuoksi sovellu esimerkiksi hyönteisten asumukseksi, joten ne eivät myöskään houkuttele muita lajeja puoleensa. Muissa EU- ja Pohjoismaissa, joissa cashewpähkinäkuoria hyödynnetään vastaavalla tavalla, ei myöskään ole raportoitu kuorien mukana tulleen vieraslajeja.