Metsäteollisuus etsii uusia mahdollisuuksia biotaloustuotteiden valmistuksesta. Hankkeita on jarruttanut kansainvälisen kilpailun koveneminen, kun erityisesti aasialaiset ovat laajentaneet biotaloustuotteiden tarjontaa maailmanmarkkinoilla. Metsäteollisuus selvittää silti edelleen uusia mahdollisuuksia, sillä paperin vienti on vähentynyt 20 vuoden takaisista huippuvuosista neljännekseen.
Vielä vuonna 2025 yksi Suomen kolmesta suuresta metsäteollisuusyrityksestä, suomalaisten metsänomistajien osuuskunta Metsä Group, suunnitteli tekstiilikuitutehtaan rakentamista. Metsä Groupin oli tarkoitus sijoittaa tehtaaseen 400 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna Metsä Group ilmoitti luopuvansa hankkeesta. Viime aikoina Aasiaan on rakennettu kysyntää enemmän tehtaita, joissa valmistetaan puista valmistettua kuitua tekstiilien valmistusta varten. Tämän seurauksena kuitujen hinnat ovat laskeneet liian alas. Kiina, Intia ja Thaimaa valmistavat kaikki merkittäviä määriä liukosellua, jota ne jalostavat eteenpäin Lyocell-kuiduksi. Aasiassa kulut ovat myös alhaisemmat, joten se hinta, joka riittää Aasian tehtaille, ei riitä tekemään tuotannosta Suomessa vielä kannattavaa.
Vaikeudet tekstiilikuitumarkkinoilla eivät silti saa Metsä Groupia luopumaan uuden liiketoiminnan etsimisestä. Se kaavailee uutta tehdasta, joka keskittyisi sellusta jalostettujen astioiden valmistukseen. Metsä Group suunnittelee perustavansa uuden tehtaan Äänekoskelle, jossa sellusta valmistettuja astioita valmistetaan jo pienessä koetehtaassa.
Rauman sellutehtaan yhteyteen Metsä Group suunnittelee uutta hiilidioksidin talteenottolaitosta, joka voi antaa mahdollisuuksia aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle myöhemmin.
Stora Enso lopetti liukosellun valmistuksen Joensuussa
Toinen Suomen kolmesta suuresta metsäyrityksestä, Stora Enso, joutui lopettamaan Joensuun Uimaharjussa liukosellun tuotannon jo vuonna 2022. Stora Enso oli valmistanut tehtaallaan liukosellua aasialaisille yrityksille viskoosikankaiden valmistusta varten. Nyt myös pelkän liukosellun hinta on laskenut liian alhaiselle tasolle suomalaiseen hintatasoon nähden, kun liukosellun tuotanto Aasiassa on kasvanut. Uimaharjun tehdas on edelleen toiminnassa, mutta sen tuottama sellu menee nyt esimerkiksi sähkökaapeleiden eristämiseen.
Stora Enso on kokeillut myös puun jalostamista akkuihin sopivaksi hiileksi. Akkujen tuotanto ja kysyntä ovat kovassa kasvussa, mutta laitosta ei vielä nyt viiden vuoden jälkeen ole päätetty laajentaa koelaitoksesta teolliseksi tuotantolaitokseksi.
Kemikaalit lupaava ala
Tällä hetkellä puupohjaiset kemikaalit näyttävät lupaavimmilta vaihtoehdoilta. Kolmas suuri suomalainen metsäteollisuusyritys, UPM, on investoinut yli miljardi euroa Saksan Leunassa sijaitsevaan tehtaaseen, jossa valmistetaan teollisuuden käyttämiä kemikaaleja. Leunan tehtaan biokemikaalit korvaavat esimerkiksi öljystä ja kaasusta valmistettuja kemikaaleja. Tehdas on edelleen käynnistämisvaiheessa.
UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa on toiminut jo 11 vuotta ja siitä on tullut Suomen menestynein esimerkki metsäteollisuuden laajentumisesta biotuoteteollisuuden uusille markkinoille. Sellutehtaan sivutuotteena syntyy mäntyöljyä. Biojalostamo tekee siitä polttoainetta, jota voidaan sekoittaa tavalliseen autojen käyttämään polttoaineeseen. Tämän biopolttoaineen kysyntä perustuu sekoitevelvollisuuteen, jonka pakottamana polttoaineiden myyjät sekoittavat mineraaliöljystä tehtyyn polttoaineeseen tietyn osan biopohjaista polttoainetta, vaikka biopolttoaine on kalliimpaa kuin mineraaliöljystä jalostettu polttoaine. Tällä hetkellä keskusteltava sekoitevelvollisuuden vähentäminen hidastaa yritysten intoa laajentaa biopolttoaineiden tuotantoa.