Jopa kolmasosa kaikesta Suomen ruokaperunasta viljellään Kristiinankaupungissa ja sen ympäristössä. Perunasadosta hyvin suuri osa menee kuitenkin hukkaan. Noin viidennes perunoista ei kelpaa ruokaperunoiksi esimerkiksi kokonsa takia. Vielä suurempi osa perunamassasta menetetään, kun perunoita kuoritaan teollisesti kauppoja ja ravintoloita varten. Missä ikinä päin Suomea nälkäinen ruokailija sattuukaan olemaan, suurella todennäköisyydellä hänen perunankuorensa ovat edelleen Kristiinankaupungissa.
Vuosittain 35 miljoonaa kiloa paikallista perunaa tuodaan kristiinankaupunkilaisen Öströmin Perunatuotteen porteista sisään. Tehtaassa perunat pestään ja tarkastetaan, minkä jälkeen isot koneet kuorivat perunat. Perunoiden kuorinnassa ja muussa käsittelyssä perunoista poistetaan kuitenkin lähes puolet, koska lopputuotteiden täytyy näyttää virheettömiltä, tasalaatuisilta ja tasakokoisilta. 35 miljoonasta kilosta perunaa saadaan vain 20 miljoonaa kiloa myytävää lopputuotetta.
Eivät perunankuoret ja muut poistetut osat nytkään hukkaan mene: ne syötetään rehuna eläimille. Mutta varmasti niistä voisi saada jotain arvokkaampaakin myytävää.
”Sivuvirtojen hyötykäytön kehittäminen kiinnostaa vain, jos sivuvirtojen hyödyntämisestä saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Tähän ei ole vielä päästy”, kertoo Sami Öström, Öströmin Perunatuotteen toimitusjohtaja.
KristinaEco etsii uusia mahdollisuuksia perunan hyödyntämiseen
Kristiinankaupungin KristinaEco Living Lab etsii uusia mahdollisuuksia perunantuotannon sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen. Perunantuotannon uusia mahdollisuuksia esitellään Bio2Reg-tutustumismatkalla muille eurooppalaisille alueille elokuussa 2026.
Toimitusjohtaja Sami Öström näkee mahdollisuuksia suuremman lisäarvon saamiseksi perunasta. Mahdollista olisi muun muassa energiantuotantoon kelpaavan biokaasun tuotanto joko suoraan tai syöttämällä perunankuoret ensin karjalle ja sitten valmistamalla biokaasua eläinten lannasta.
Perunan hyvä ravintosisältö voisi antaa kaupallisesti vieläkin suurempia mahdollisuuksia, sillä sadassa grammassa poistettuakin osaa on proteiinia noin 1,6–1,9 grammaa. Perunan proteiinin aminohappokoostumus on erinomainen ja ihmisen tehokkaasti hyödynnettävissä. Perunan kuoret ovat myös terveellinen hiilihydraattien, kuitujen, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde, vaikka suurin osa perunasta onkin vettä.
Perunantuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kumppaneita.
”Meidän päätyömme on varsinaisten tuotteiden kehittäminen, koska se on yrityksen toiminnan kannalta tärkeintä ja joku ratkaisu on jo olemassa sivuvirtojen hyödyntämiseen. Mutta suhtaudumme erittäin myönteisesti siihen, jos kumppaneiden kanssa löydetään ratkaisuja myös sivuvirtojen nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi”, Öström sanoo.
Toukista tulee arvokasta rehua
KristinaEco on etsinyt yrityksiä, jotka voisivat auttaa hyödyntämään perunan sivuvirtoja paremmin. Yksi löydetyistä yrityksistä on Jepro, rehua tuottava yritys.
Pohjanmaan rannikolla 150 Kristiinankaupungista pohjoiseen Uudessakaarlepyyssä Jepron tehdashallissa kuhisee. Laatikoissa möyrii valtava määrä noin senttimetrin mittaisia toukkia. Robotit huolehtivat niistä tietokoneella valvotuissa olosuhteissa ja tuovat niille tarkkaan määritellyn annoksen rehua syötäväksi. Toukat syövät ahnaasti kaiken, mitä niille annetaan, sillä ne kasvavat kovaa vauhtia. Jo 14 päivän ikäisinä toukat ovat tarpeeksi isoja, jotta niistä voi tehdä laadukasta eläinrehua. Toukissa perunankuoret, kakkosluokan perunat ja kasvijätteet ovat muuttuneet suurelta osin proteiiniksi ja rasvaksi.
”Huomasimme jo varhain, että tämä sopii erityisen hyvin lemmikkieläinten ruoaksi”, kertoo Pontus Sundvik, toinen Jepron omistajista.
Maailmalla rehuksi kasvatetaan erityisesti mustasotilaskärpäsen toukkia. Ensimmäisellä elinviikollaan ne kasvavat hyvin nopeasti. Sitten robotti erottelee toukat kasvatusalustasta ja puhdistaa ne. Tämän jälkeen toukat kuivataan esimerkiksi uunissa tai kuivurissa, jolloin niistä saadaan hyvin säilyvää rehua. Jeprossa kuivatut toukat jauhetaan jauhoksi. Kuivatuista toukista voidaan myös puristaa korkealaatuista öljyä. Niin jauho kuin öljykin ovat ravintorikkaita ja ympäristöystävällisiä verrattuna esimerkiksi soijapohjaisiin proteiinipitoisiin rehuihin.
Perunan sivuvirrat sopivat toukille
KristinaEco järjesti Kristiinankaupungissa tapaamisen Jeprolle ja paikallisille perunanviljelijöille. Kävi ilmi, että perunantuottajat ovat selvästi kiinnostuneita toimittamaan kakkosluokan perunansa toukkien syötäväksi.
Sundvik kertoi, että peruna on heidän tuotantonsa tärkein raaka-aine ja että toukkien tarve perunalle voi olla jopa 10 000 tonnia vuodessa, mikä on huomattava määrä.
– Olemme erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä Kristiinankaupungin ja sen lähialueiden perunantuottajien kanssa, sanoi Sundvik tapaamisessa.
Myös paikalla olleet perunantuottajat osoittivat kiinnostusta toimituksiin.
– Haluatte siis meiltä kokonaisia ja pestyjä perunoita, kysyi Christoffer Berglund.
– Kyllä, se on meille parasta, sanoi Sundvik.
Ronny Hoxell, Krs Potato Productsin työnjohtaja, kysyi, mitä yritys on valmis maksamaan perunoista. Se on tietysti tärkeää, että yhteistyö on kannattavaa.
– Maksamme kohtuullisen hinnan, jonka on tarkoitus kattaa kuljetuskustannukset ja tuottaa myös pieni ylijäämä, sanoo Sundvik.
Kristiinankaupungista on toimitettu perunaa Jeprolle jonkin verran jo alkuvuodesta. Tarkoituksena on kuitenkin, että toimitukset alkavat laajemmassa mittakaavassa kesästä 2026 lähtien.
Kirjoittajat: Visa Noronen ja Janne Smeds