Maanviljelijällä on kasa lantaa, ja siitä pitää päästä eroon. Samalla seudulla on biokaasulaitos, joka tarvitsee lantaa. Viljelijä voisi myydä lantansa laitokselle, mutta ei tee sitä. Viljelijä jää vaille tuloja, hänen työaikansa menee lannan levittämiseen pellolle, eikä laitos pääse tekemään biokaasua sitä tarvitseville. Viljelijä päätyy tähän ratkaisuun, koska lannan myyminen on liian vaikeaa.
Kun maatilan eloperäisiä jätteitä ja sivuvirtoja – kuten karjan lantaa, ylijäämäolkia ja jätevesilietettä – mädätetään hapettomissa olosuhteissa, saadaan hyödyllistä biometaania. Jalostettuna se toimii raaka-aineena teollisuudessa tai sillä voidaan ympäristöystävällisesti lämmittää vaikkapa asuintaloja.
Lanta voi jäädä myymättä vaikeuksien takia
Vaikka viljelijää kiinnostaisi lannan tai ylijäämäolkien lähettäminen biokaasulaitokselle, aie voi kaatua käytännön hankaluuksiin. Esimerkiksi sopimusneuvottelut biokaasulaitoksen kanssa voivat tuntua viljelijästä vaikeilta, kun viljelijä ei ole varma, mitä kaikkea sopimuksessa tulisi ottaa huomioon. Korvausten arviointi voi tuntua viljelijästä vaikealta, jos laitos tarjoaa viljelijälle vuosibonusta tai vain mahdollisuutta säästää lannoitekustannuksissa laitoksen sitoutuessa palauttamaan viljelijälle ravinteikasta mädätysjäännöstä. Lietelannan kuljetuksen järjestäminen on oma iso riesansa, koska siihen sopivat vain tähän käyttöön tiukasti varatut välineet.
Keskitetyt biokaasulaitokset myös edellyttävät, että maatila toimii lain mukaisia määräyksiä noudattaen. Maatilojen on siksikin myös tarkkaan noudatettava esimerkiksi nitraattiasetusten mukaisia varastointi- ja käsittelykäytäntöjä lietelantansa osalta ja voitava todistaa tiedot. Biokaasulaitokset tarvitsevat myös viljelijöitä tarkkoja tietoja, jotta ne voivat saada alkuperätodistukset varmistamaan energian uusiutuvan ja vastuullisen alueperän. Jos lannan tai olkien laatu poikkeaa sovitusta – esimerkiksi mukana on epäpuhtauksia tai liikaa kuivikkeita – biokaasulaitos voi hylätä erän tai veloittaa lisäkustannuksia. Tämä tekee biomassan laadun seuraamisesta tärkeää – mutta voi tuottaa suhteettoman paljon lisätyötä viljelijälle, joka nyt vain haluaa eroon yhdestä kasasta olkia.
Lannan ostaminen on hankalaa, kun myyjiä on paljon
Tilanne on vaikea myös biokaasulaitokselle, joka tuottaa kaasua keskitetysti hajallaan sijaitsevista biomassoista. Kustannuksia on hankala pitää kurissa, kun jokaisen toimijan kanssa on toimittava erikseen ja biomassan keräämistä tukevat palvelut ovat hajallaan. Siihen nähden tuntuu usein kaukaiselta hallituksen tavoite nelinkertaistaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä.
Monien tilojen kanssa erikseen toimiminen tuottaa tarpeettomia kommervenkkejä myös kuljetusyrittäjille. Biokaasun käyttäjäkin näkisi mielellään yhdellä silmäyksellä, missä biokaasua on tarjolla ja mihin hintaan.
Digitaalinen hubi helpottaa kaikkien työtä
”Asiaa selvitettiin KristinaEcon verkostossa ja huomasimme, että on tarve välineelle, joka helpottaa viljelijän, biokaasulaitoksen, kuljetusyrityksen ja kaasun ostajan työtä. Siksi olemme perustamassa uutta yhtiötä, joka vähentää kaikkien työtaakkaa useissa eri vaiheissa”, kertoo Agri2X:n toimitusjohtaja Sara Härmälä.
Kristiinankaupunkiin syntyvä uusi yritys rakentaa uuden digitaalisen biokaasuhubin hyödyntäen osittain tutkimustuloksia, joita on syntynyt Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisessä DigiBiogasHubs-tutkimushankkeessa. Software as a service eli Saas-periaatteella toimiva digitaalinen hubi yhdistää paikallisen biokaasuekosysteemin toimijat eli biokaasun tuottajat, käyttäjät, syötteen ja biomassan omistajat sekä logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset. Näin syntyy ketterästi toimiva paikallinen biokaasuverkosto.
Agri2X:n toimitusjohtaja Sara Härmälä kehittää biokaasuliiketoimintaa uuden digitaalisen hubin avulla.