Ammattikorkeakoulu Novian lehtori Mikael Ehrs kannustaa biosivuvirtojen omistajia ajattelemaan myös suurempia vaihtoehtoja kuin vain biokaasun tuotantoa. Jos oman tuotannon ohessa syntyvät biojätteet eli tarkemmin sanottuna sivuvirrat jalostaa vaikkapa liikenteen polttoaineeksi, siitä saa paremman hinnan kuin tuottamalla vain biokaasua käyttäen sitä lämmitykseen.
Ehrs toki myös myöntää, että pelkän biokaasun tuottaminen poltettavaksi vaatii vähiten vaivaa.
”Helpointa on tuottaa lämpöä biokaasulla, jolloin kaasua ei tarvitse puhdistaa. Liikenteen polttoaineiden valmistus tuottaa paremmin, mutta se on monimutkaisempaa”, Ehrs kertoo.
Novia teki äskettäin tutkimuksen siitä, miten kannattavaa olisi tehdä Etelä-Pohjanmaalla polttoaineita perunantuotannon sivuvirroista. Tällaista peruna-ainesta saadaan tiloilta, pakkaamoilta ja perunan kuorimoista. Näistä paikoista ylijäävät perunan osat sopivat polttoainetuotantoon tekniseltä kannalta erinomaisesti, mutta toisaalta juuri perunan kuorille ja muille sivuvirroille löytyy muutakin käyttöä – niillä voi vaikka ruokkia eläimiä tai jopa ihmisiä perunahiutaleiksi jalostettuina.
Tekniseltä kannalta näiden paikkojen perunajätteet ovat ihanteellisia polttoaineen tuotantoon, mutta toisaalta perunankuoret ja perunatehtaiden sivutuotteet voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin – ne voidaan käyttää eläinten rehuna tai jopa ihmisten ravintona, kun ne jalostetaan perunalastuksi.
Ehrs sanoo, että muuta biopolttoaineen raaka-aineeksi sopivaa sivuvirtaa kyllä löytyy Pohjanmaalta paljon. Esimerkiksi jätelietettä ja kasvihuoneista ylijääviä lehtiä ja varsia voisi käyttää nykyistä hyödyllisemmin. Erilaisia biosivuvirtoja löytyy Pohjanmaan eteläosista yhteensä valtavia määriä, 10 kertaa enemmän kuin mitä tarvitaan raaka-aineeksi esimerkiksi nykyisin toimivassa biokaasulaitoksessa Jepualla.
Kustannuksia voidaan painaa alas
Ongelmana biopolttoaineen tuotannossa ovat olleet kustannukset, mutta Ehrs näkee mahdollisuuksia painaa kustannuksia alas. Hän ottaa esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakoulu Vamkin viimeaikaisen tutkimuksen.
”Terässäiliöt ja -putket ovat yleensä kallein osa biopolttoainelaitoksessa. Vamkin tutkimuksen mukaan laitteet, jotka puhdistavat biokaasun kuljetuspolttoaineeksi, voidaan usein tehdä halvemmalla käyttämällä enimmäkseen muoviosia ja 3D-tulostettuja muovisuuttimia.”
Novian omien tutkimusten perusteella Ehrs muistuttaa, että hukkalämpöä hyödyntämällä saadaan parempi tuotto biopolttoaineiden tuotannosta. Biokaasun tuotannosta jopa kolmasosa menee siihen, että bioreaktori pidetään tarpeeksi lämpiminä. Jos tämä lämpö voidaan ottaa bioreaktorin lähellä syntyvästä hukkalämmöstä – vaikkapa etanolin tislauksesta, e-polttoainereaktorista tai datakeskuksesta – polttoaineen tuotanto muuttuu kannattavammaksi. Kasvihuoneissa voisi myös hyödyntää ylijäävää hiilidioksidia kasvattamaan kasveja nopeammin – jopa puolet luonnollisesta biokaasusta voi olla hiilidioksidia.
Sijainnilla voidaan säästää
Ehrs kehuu Rannikon Biokaasun hanketta. Sen suunniteltu biokaasulaitos Kristiinankaupungin Härkmeressä tulee käsittelemään lähialueen maatalousmassoja, seudun kauppapuutarhakeskittymän sivuvirtoja sekä kaupan ja teollisuuden biojätettä. Laitoksessa saatetaan tehdä kaasua myös merestä saatavilla massoilla, kuten hoitokalastuskaloilla ja kaisloilla.
Ammattikorkeakoulu Novian lehtori Mikael Ehrs on tutkinut Power of Potatoes -hankkeessa mahdollisuuksia tuottaa polttoainetta perunantuotannon sivuvirroista.