Euroopassa kysyntä maakaasua korvaavalle biokaasulle ja synteettiselle metaanikaasulle kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Saksa on parhaillaan hyväksymässä lakia, jonka mukaan lämmitykseen käytettävään maakaasuun on lisättävä osa jompaa kumpaa kaasua ja vaadittu osuus kasvaa aikaa myöten. Sota Iranissa on myös herättänyt monet eurooppalaiset muistamaan, että maakaasun tuominen kaukaa on aina riskialtista puuhaa. Sen korvaaminen toisella kaasulla voi olla järkevää, vaikka kustannukset vähän kohoaisivatkin.
Saksassa oma biokaasun tai synteettisen kaasun tuotanto ei millään riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään, joten näitä kaasuja on tuotava ulkomailta. Myöskin muualla Euroopassa kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin.
Kristiinankaupunki voi hyötyä sekä Saksan lakimuutoksesta että pyrkimyksestä vähentää riippuvuutta maakaasusta: kristiinankaupunkilaiset voivat saada tämän ansiosta uusia työpaikkoja, yritykset vientituloja ja kaupungin kassa täytettä verotuloista asukkaiden palveluiden parantamiseksi. Kristiinankaupunki voi kasvaa maakaasua korvaavien kaasujen tuottajana.
Kaasujen ydin on metaania
Maakaasu on lähes kokonaan hiilen ja vedyn muodostamaa metaania (CH₄). Kun maan alta pumpattu metaani palaa, sen sisältämä hiili siirtyy ilmakehään hiilen ja hapen muodostamana hiilidioksidina (CO₂) muuttamaan ilmastoa.
Biokaasu on suurimmalta osaltaan myös metaania ja hiilidioksidia. Biokaasua saadaan talteen mädättämällä esimerkiksi lantaa, lietettä ja biojätettä tähän käyttöön suunnitellussa reaktorissa. Koska näiden sisältämä hiili on kotoisin alun perin kasvien ilmakehästä imemästä hiilestä, näiden käyttö ei kiihdytä ilmakehän lämpiämistä ja siksi biokaasu on ympäristölle maakaasua parempi vaihtoehto.
Synteettinen metaanikaasu syntyy yleensä tuottamalla vedestä ensin sähkön avulla vetyä. Se yhdistetään hiileen, joka on tavalla tai toisella myös kasvien avulla napattu ilmakehästä. Myös tätä kaasua voidaan käyttää ilman, että ilmakehä lämpenee ylimääräisesti.
Kristiinankaupunki on hyvä paikka sekä biokaasun että synteettisen metaanin tuottamiseen. Seudulla on paljon maataloutta ja elintarviketuotantoa, josta riittää lantaa, lietettä ja kasvijätteitä biokaasun tuottamiseen. Rannikolla myös tunnetusti tulee paljon, minkä takia tuulivoimaloita Kristiinankaupunkiin kannattaa rakentaa – kuten on jo paljon tapahtunutkin.
Kaasujen tuotanto voi kasvaa
Biokaasun tuotanto on Euroopassa kasvanut, mutta on vielä kaukana suurimmasta mahdollisesta määrästä. Biokaasua tuotetaan teollisesti tällä hetkellä Euroopassa reilut 20 miljardia kuutiometriä, mutta vuoteen 2040 mennessä biokaasun tuotanto voisi jopa viisinkertaistua reilusti yli 100 miljardin kuutiometrin, arvioi UABIO.
Synteettisen metaanin tuotanto on vasta käynnistymässä. Parhaassa tapauksessa Eurooppa voisi tutkijoiden mukaan tuottaa synteettistä metaania mahdollisesti yli 500 gigawatin tehon edestä, joka vastaisi noin 450 kuutiometriä metaania. Tähän parhaaseen mahdolliseen tasoon silti tuskin lähimainkaan päästään, koska se edellyttäisi täysin ihanteellisia olosuhteita, mukaan lukien valtavasti halpaa lainarahaa ja valtavan nopeasti uutta, nykyistä merkittävästi halvempaa tuuli- ja aurinkovoimaa.
Vertailun vuoksi vuonna 2024 EU-maat käyttivät yhdessä 280–370 miljardia kuutiometriä maakaasua, Eurooppa kokonaisuutena käyttää vielä paljon enemmän.
Biokaasun puollonkauloja pystyy poistamaan
Biokaasun ja synteettisen metaanin käytön lisäämistä jarruttaa hinta. Maakaasua saa maailmanmarkkinoilta niitä paljon halvemmalla. Hinnan jarrutus on kuitenkin vähentymässä, koska esimerkiksi Saksan laki tulee vaatimaan ostamaan osan lämmityskaasusta bio- tai synteettisenä kaasuna, vaikka hinta olisikin maakaasua korkeampi. Myös yritykset voivat ostaa uusia kalliimpia kaasuja, jos maakaasun saatavuus ei ole turvattu tai esimerkiksi sodat nostavat maakaasun hintaa merkittävästi.
Biokaasun valmistamista laitoksissa jarruttaa se, että siihen sopivan lietteen, kasvijätteiden ja muiden ainesten kerääminen ja kuljettaminen voi olla turhan vaikeaa ja vaivalloista maanviljelijöille. Lisätyötä maanviljelijöille teettää myös tarvittava byrokratia ja tietojen kerääminen. Näitä asioita voidaan helpottaa digitaalisilla palveluilla. Vaasan yliopisto, Centria-ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) kehittivät tätä varten jo omaa digialustaa, ja yritys nimeltä Agri2X aikoo kehittää sitä eteenpäin myös kristiinankaupunkilaisten viljelijöiden elämää helpottavaksi palveluksi.
Iso ongelma on myös ollut, ettei Kristiinankaupungissa ole ollut omaa biokaasulaitosta. Tämä ongelma on kuitenkin poistumassa. Rannikon Biokaasu ja Gas1 suunnittelevat biokaasulaitoksen rakentamista Kristiinankaupungin Härkmeriin. Laitos käsittelisi lietettä, kasvihuoneiden kasvijätettä sekä muita maatalouden kaasuntuotannon raaka-aineita ja teollisuuden ja kaupan biojätteitä. Biokaasulaitoksen suunnittelijat tarkastelevat myös meren antamia raaka-aineita, kuten hoitokalasaaliin ja kaislan käyttöä laitoksessa.
Edellytykset synteettisen metaanin tuotannolle
Synteettisen metaanin tuotantoa rajoittaa hinnan lisäksi yleensä halvan uusiutuvan energian saatavuus. Kristiinankaupunki on kuitenkin tuulivoiman osalta monia muita paremmassa asemassa. Seudulle mahtuu vielä nykyistäkin enemmän tuulivoimaloita – ja maa-alueiden lisäksi myös merelle mahtuu rakentamaan isoja tuulivoimapuistoja.
Uusiutuva sähkö ja muut Kristiinankaupungin edut saattavat olla tuomassa kaupunkiin jo ensimmäisen synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksen. Toivon mukaan vielä tänä vuonna Koppö Energia tekee lopullisen investointipäätöksen synteettisen metanolin (CH₃OH) tuotantolaitoksesta, joka sijoittuisi Karhusaaren teollisuusalueelle. Metaani ja metanoli ovat keskenään aika samantyyppisiä erinomaisia polttoaineita, mutta siinä missä metaani on esimerkiksi huoneenlämmössä kaasua, metanoli on nestettä ja siksi helpompi kuljettaa kaasuputkien puuttuessa.
Monikaasuputkisto auttaisi asiaa
Kristiinankaupungilla on kaikki edellytykset vaurastua kaasujen tuotannon avulla. Palaset ovat jo olemassa. Meidän täytyy nyt vain yhdessä huolehtia, että palaset paikkakunnalla loksahtavat yhteen ja kehitys pääsee etenemään.
Myös ulkopuolisilta odotetaan apua. Ensinnäkin hallituksen olisi jätettävä suunnitelmansa tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen vaikeuttamisesta. Toisikseen toivomme, että saamme vauhtia myös Gasgridiltä, joka rakentaa Suomeen maakaasu- ja vetyputkiverkostoa. Tällä hetkellä Gasgrid suunnittelee vetyputken rakentamista Suomen länsirannikkoa pitkin, ja se kulkisi myös Kristiinankaupungin kautta. Vetyputki helpottaa synteettisen metaanin ja metanolin tuotantoa, koska se varmistaa vedyn saatavuutta tuotantolaitoksilla. Kristiinankaupungin kehitystä kuitenkin parantaisi vielä enemmän se, jos tästä tehtäisiin samalla rakennustyöllä parin rinnakkaisen kaasuputken monikaasualusta, jossa omassa putkessaan vedyn varrella kulkisi myös metaanikaasua. Tällöin pienetkin määrät esimerkiksi biokaasulaitoksen tuottamaa biometaania voisi helposti ja suhteellisen edullisesti myydä jopa Saksaan asti.
Samalla tulee tunnustaa myös rajoitteet. Kaikkea kasviperäistä ei kannata laittaa biokaasuksi, koska niistä voi saada nykytekniikalla arvokkaampiakin tuotteita, kuten vaatekuituja tai kemikaaleja. Toisekseen mittaluokka Kristiinankaupungissa on aina pieni eikä esimerkiksi Euroopan suurimpia biokaasulaitoksia kannata kaupunkiin rakentaa. Mutta kaiken ei tarvitsekaan olla suurta. Jo se, että biokaasun tuotannon avulla voidaan vähentää paikallisten maanviljelijöiden kustannuksia tai jopa saada lisätuloja, on kristiinankaupunkilaisille iloinen asia. Jos synteettisen metaanin tuotantolaitokset toisivat kaupunkiin vaikkapa sata uutta työpaikkaa, niin koko Suomen työttömyysasteeseen sillä ei olisi vaikutusta, mutta Kristiinankaupungissa se tuntuisi valtavana elinvoiman kasvuna niin kouluissa kuin kauppojen kassoillakin.
Angelique Irjala
Toimitusjohtaja, Business Kristinestad
+358 40 569 3796
angelique.irjala@krs.fi