Uusikaarlebyyläisessä tehdashallissa kuhisee. Laatikoissa möyrii valtava määrä noin senttimetrin mittaisia toukkia. Robotit huolehtivat niistä tietokoneella valvotuissa olosuhteissa ja tuovat niille tarkkaan määritellyn annoksen rehua syötäväksi. Toukat syövät ahnaasti kaiken, mitä niille annetaan, sillä ne kasvavat kovaa vauhtia. Jo 14 päivän ikäisinä toukat ovat tarpeeksi isoja, jotta niistä voi tehdä laadukasta eläinrehua. Toukissa kasvijätteet ovat muuttuneet suurelta osin proteiiniksi ja rasvaksi.
”Huomasimme jo varhain, että tämä sopii erityisen hyvin lemmikkieläinten ruoaksi”, kertoo Pontus Sundvik, toinen yrityksen omistajista.
Hänellä ja toisella perustajalla, Mats Lindborgilla, on pitkä kokemus maataloudesta. Sundvik on ollut tuottamassa rehua turkisteollisuudelle ja Lindborg on kasvattanut sikoja. He etsivät uusia mahdollisuuksia ja kongresseissa esiteltiin toukkia rehujen raaka-aineena. Kaksi vuotta sitten he alkoivat perustaa tehdasta Uudenkaarlepyyn reunamille ja pian robotit tekevät jatkuvaa työtä tehdashalleissa toukkien kanssa.
Jepron perustajat Mats Lindborg (vas.) ja Pontus Sundvik. Kuva: Janne Smeds
Toukille syötetään perunaa, joka ei kelpaa kaupoille
Idea voi kuulostaa yksinkertaiselta. Toukille syötetään esimerkiksi perunankuoria tai perunaa, joka on liian pientä tai se ei ole tarpeeksi kaunista kaupoille ja ravintoloille. Tällaista perunaa kasvaa perunatiloilla paljon, sillä vaikka luonto tuottaa monenlaista perunaa, esimerkiksi ravintoloille kelpaavat tarpeeksi isot ja kuorimakoneisiin sopivan muotoiset mukulat. Peruna on laadukasta ravintoa silloinkin, kun se ei sovi kuorimakoneisiin, mutta vielä tällaiset kakkosluokan perunat jäävät monelle perunanviljelijälle lähinnä ongelmaksi, joka pitäisi vain lähinnä saada työnnettyä johonkin. Tällä hetkellä kakkosluokan perunasta voidaan tehdä esimerkiksi perunahiutaleita, mutta suurelle määrälle kaivattaisiin muitakin käyttökohteita perunahiutaleiden lisäksi ja mieluusti sellaisia, joista viljelijä voisi saada paremman hinnan.
”Toukille voisi syöttää monenlaista ruokaa, vaikka mieluiten jotain eläinperäistä tai teurassivuvirtoja. Lain mukaisesti annamme niille kuitenkin vain kasvirehua”, kertoo Sundvik.
Perunan osalta tärkeää on vain, että mukana ei ole mädäntyneitä mukuloita ja että kivet on pesty pois perunoiden joukosta. Muuten aika lailla kaikki kelpaa toukille.
Toukissa on proteiinia ja laadukasta rasvaa
Samalla hyödynnetään sitä, että toukat kasvavat nopeasti. Maailmalla rehuksi kasvatetaan erityisesti mustasotilaskärpäsen toukkia. Ensimmäisellä elinviikollaan ne kasvavat hyvin nopeasti. Sitten robotti erottelee toukat kasvatusalustasta ja puhdistaa ne. Tämän jälkeen toukat kuivataan esimerkiksi uunissa tai kuivurissa, jolloin niistä saadaan hyvin säilyvää rehua. Jeprossa kuivatut toukat jauhetaan jauhoksi. Kuivatuista toukista voidaan myös puristaa korkealaatuista öljyä. Niin jauho kuin öljykin ovat ravintorikkaita ja ympäristöystävällisiä verrattuna esimerkiksi soijapohjaisiin proteiinipitoisiin rehuihin.
Sundvik kehuu, että esimerkiksi heidän tuottamassaan rehujauhossa on runsaasti korkealaatuisia aminohappoja, rasvoja ja hivenaineita. Lähes kaikki proteiinit ovat helposti sulavia ja rehu sopii myös hypoallergeenisiin ruokavalioihin. Rehu maittaa lemmikkieläinten lisäksi myös esimerkiksi kaloille, kuten lohille ja taimenille, sekä ravuille. Toukista puristetuilla öljyillä on lisäksi korkea lauriinihappopitoisuus ja öljyn antimikrobisuus tukee suoliston terveyttä.
Eläinrehun tuotannon sivutuotteena syntyy myös frassia. Se koostuu hyönteisten ulosteesta, kuolleista hyönteisistä ja niiltä syömättä jääneestä ravinnosta ja sopii siksi hyvin lannoitteeksi.
Automaatti valvoo toukkien kasvatusta. Kuva: Janne Smeds
Toukkien kasvattaminen rehuksi yleistyy nopeasti
Toukkien kasvattaminen rehuksi teollisesti on maailmalla suhteellisen uutta. Se alkoi laajasti vasta noin vuosikymmen sitten. Se on kuitenkin nopeasti yleistymässä. Kun toukkarehu saadaan tuotettua soijan kanssa samanhintaisesti, se korvaa monessa yhteydessä soijan helposti ympäristöystävällisyydellään. Sen tuotanto antaa myös uusia ansaintamahdollisuuksia viljelijöille, joiden tuotannosta tähän asti merkittävä osa on jäänyt kunnolla hyödyntämättä.
Kapasiteettiakin tehtaalla on jo saatu kasvatettua nopeasti.
”Tehtaan täysin valmistuttua pystymme tuottamaan 20 tonnia toukkia päivässä tässä laitoksessa, jota rakennamme”, Sundvik sanoo.
Jepron rehu kestää hyvin kuljetusta ja säilytystä. Siksi Sundvikin mukaan valmis rehu myydään suurelta osin ulkomaille – maailmalla on suomalaistoukille suuret markkinat.
KristinaEco järjestää Kristiinankaupungissa ravintola Strömissä 8.4. klo 9.30-12.00 tilaisuuden, jossa seudun perunanviljelijät ja Jepron edustajat keskustelevat mahdollisuudesta myydä kakkosluokan perunaa rehuun käytettävien toukkien ruoaksi. Ilmoittautumiset etukäteen osoitteeseen janne.smeds@krs.fi tai numeroon 0405883432