Biokaasulaitosta suunnitteleva maatila tai yritys kohtaa varsin nopeasti keskeisen kysymyksen: mitä tuotetulla kaasulla kannattaa tehdä? Vaihtoehtoja on useita, mutta oikea ratkaisu riippuu ennen kaikkea paikallisista olosuhteista, markkinoista ja asiakkaista.
ProAgria Länsi-Suomen bioenergia-asiantuntija Manu Holmén esitteli vaihtoehtoja Prizztechin ja Business Kristinestadin Biokiertotalouden iltapäivässä 5.10.2026. Holménin mukaan yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan kannattavin toimintamalli muodostuu kohteen omista vahvuuksista.
Sähkön ja lämmön tuotanto on toimiva ratkaisu erityisesti silloin, kun energia pystytään hyödyntämään omalla tilalla. Sähkö- ja lämpöratkaisu vaatii yleensä pienimmän investoinnin, mutta käytännössä kannattavuus riippuu siitä, löytyykö lämmölle jatkuvaa käyttöä. Pelkkä sähkön myynti markkinoille ei välttämättä riitä takaamaan hyvää tuottoa, ja suuremmat generaattorit nostavat investointikustannuksia merkittävästi.
Toinen vaihtoehto on hyödyntää raakabiokaasua suoraan lämmön tai höyryn tuotannossa. Tämä on usein helpoin ratkaisu, jos lähistöltä löytyy tasaisesti energiaa käyttävä ja siitä maksamaan valmis asiakas. Tällöin kaasua ei tarvitse jalostaa biometaaniksi, mikä vähentää investointeja ja yksinkertaistaa toimintaa.
Yhä useammin katseet kuitenkin kääntyvät jalostettuun biometaaniin. Biometaani voidaan käyttää liikennepolttoaineena, toimittaa paikallisille asiakkaille tai syöttää maakaasuverkkoon. Suomessa haasteena on usein se, että kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita on vielä melko vähän, minkä vuoksi pelkästään paikalliseen liikennekäyttöön perustuva liiketoiminta voi olla vaikea rakentaa kannattavaksi. Sen sijaan niin sanottu maatilatankkaus oman tuotannon yhteydessä voi olla järkevä lisäratkaisu.
Merkittäviä mahdollisuuksia avaa maakaasuverkko. Läntiseen Suomeen suunnitellaan uusia mahdollisuuksia liittyä metaaniverkkoon, ja biometaania voidaan toimittaa verkkoon konttikuljetuksina verkkoonsyöttöpisteiden kautta. Tämän jälkeen kaasu voidaan hyödyntää verkon piirissä olevissa kohteissa, kuten teollisuuden lämmön- ja höyryntuotannossa.
Biometaanin kiinnostavuutta lisäävät myös alkuperätakuut. Erityisesti lannasta tuotetun kaasun alkuperätakuilla voidaan saavuttaa merkittävää lisäarvoa. Syötteiden laatu vaikuttaa suoraan alkuperätakuun arvoon, minkä vuoksi esimerkiksi lanta ja erilaiset sivuvirrat ovat erityisen houkuttelevia raaka-aineita.
Holmén korosti, että optimaalinen biokaasulaitos sijaitsee lähellä syötteitä, jolloin kuljetuskustannukset pysyvät pieninä. Lisäksi kohteessa tulisi olla ympärivuotinen lämmön tai prosessihöyryn käyttökohde. Erityisen kiinnostava yhdistelmä syntyy, jos laitoksen hiilidioksidi voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvihuonetuotannossa.
Biokaasuliiketoiminta ei kuitenkaan ole pelkkää energiantuotantoa. Luvitus, logistiikka, kaasun myynti, alkuperätakuut, kestävyyskriteerit ja viranomaisvaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka hallinta voi olla yksittäiselle maatilalle hyvin haastavaa. Siksi esityksessä nostetaan esiin yhteistyön merkitys. Yhteiset hankkeet, keskitetty jalostus sekä yhteinen organisaatio voivat helpottaa sekä investointeja että markkinoille pääsyä.
Asiakkaasta siis riippuu, kannattaako tuottaa sähköä, biokaasua vai biometaania. Jos lämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti paikallisesti, sähkö ja lämpö voivat olla paras ratkaisu. Jos lähistöltä löytyy vakaa lämmön tai höyryn käyttäjä, raakabiokaasu voi olla yksinkertaisin vaihtoehto. Jos taas tavoitteena on maksimoida markkinapotentiaali ja hyödyntää alkuperätakuiden tuoma lisäarvo, biometaani tarjoaa usein kiinnostavimmat mahdollisuudet. Menestyksen ratkaisee lopulta se, kuinka hyvin tuotanto, markkinat ja yhteistyöverkostot saadaan sovitettua yhteen.
Lue kaikki tapahtuman esitykset täältä:
https://www.prizz.fi/kehittamisteemat/bio-ja-kiertotalous/circular-bio/biokiertotalouden-iltapaiva.html