Islannissa uskotaan vahvasti maalla sijaitsevan lohenkasvatuksen tulevaisuuteen. Kansainvälinen lohen kysyntä kasvaa nopeasti, ja maalla toimivat kalankasvattamot tarjoavat Islannille mahdollisuuden kasvattaa vientiä, luoda uusia työpaikkoja ja monipuolistaa taloutta erityisesti maaseutualueilla. Maalla tapahtuva kalankasvatus tuottaa kuitenkin myös merkittäviä määriä kalalietettä, jonka käsittelyyn tarvitaan uusia ratkaisuja.
Kalalietteen määrä kasvaa räjähdysmäisesti
Vuonna 2025 Islannissa tuotettiin maalla sijaitsevissa laitoksissa noin 4 000 tonnia lohta. Tavoitteena on kasvattaa tuotanto vuoteen 2031 mennessä jopa 150 000 tonniin vuodessa. Samalla myös kalalietteen määrä kasvaa huomattavasti, sillä lietettä syntyy lähes yhtä paljon kuin korjattavaa kalasatoa.
Kalaliete koostuu pääasiassa kalan ulosteista ja rehujäämistä. Jos sitä ei käsitellä asianmukaisesti, ravinteet voivat päätyä ympäristöön ja aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Islannin lainsäädäntö velvoittaakin kalankasvattajat käsittelemään syntyvän jätteen.
Biokiertotalousratkaisu yhdistää energian ja ravinteiden kierrätyksen
Ratkaisua ongelmaan kehitetään EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa Terraforming LIFE -hankkeessa. Tavoitteena on rakentaa Islantiin uusi biokaasu- ja lannoitelaitos, joka hyödyntää kalankasvatuksen sivuvirrat osana kiertotaloutta.
Laitoksessa kalaliete käsitellään anaerobisella mädätyksellä eli hapettomissa olosuhteissa tapahtuvalla biologisella prosessilla. Mikrobit hajottavat orgaanista ainesta, jolloin syntyy biokaasua sekä ravinnepitoista mädätysjäännöstä.
Hankkeen tavoitteena ei ole ainoastaan ratkaista kasvavan jätemäärän käsittelyä, vaan myös luoda uusia tuotteita ja liiketoimintaa. Samalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, parantaa ravinteiden kierrätystä ja vahvistaa Islannin ruokaturvaa.
Kalalietteestä orgaanista lannoitetta
Biokaasuprosessin arvokkaana lopputuotteena syntyy ravinnepitoista mädätysjäännöstä, josta valmistetaan orgaanista lannoitetta.
Kalaliete sisältää kasvien tarvitsemia ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Erityisesti fosfori on rajallinen luonnonvara, jonka kierrättäminen on tärkeää tulevaisuuden ruoantuotannon kannalta.
Orgaanisella lannoitteella on useita etuja verrattuna synteettisiin lannoitteisiin. Se vapauttaa ravinteita hitaammin, lisää maan orgaanisen aineksen määrää ja tukee maaperän mikrobitoimintaa. Samalla se vahvistaa luonnollista ravinnekiertoa ja edistää kestävää maataloutta. Synteettisten lannoitteiden pitkäaikainen käyttö voi heikentää maaperän biologista aktiivisuutta ja lisätä sen riippuvuutta lisätyistä ravinteista.
Esikuva Färsaarilta
Laitos on mallinnettu Färsaarilla sijaitsevan laitoksen mukaan, jossa biokaasu- ja lannoitelaitos on vuodesta 2019 lähtien käsitellyt muun muassa kalalietettä ja karjan lantaa. Bakkafrostin omistama FÖRKA-biokaasulaitos Färsaarilla perustuu kahteen pääasialliseen tulonlähteeseen. Ensinnäkin biokaasua käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (CHP). Sähkö myydään kansalliseen verkkoon, kun taas lämpö hyödynnetään paikallisessa kaukolämpöjärjestelmässä. Toiseksi laitoksessa käsitellyistä vesiviljelytuottajien jätteistä peritään käsittelymaksu. Färsaarilla viljelijät toimittavat lehmänlantaa ilmaiseksi ja saavat vastineeksi orgaanista lannoitetta ilman kustannuksia.
Useita liiketoimintamahdollisuuksia
Islannissa biokaasulaitoksen liiketoimintamalli voidaan rakentaa useiden eri tulonlähteiden ympärille. Kuten useimmissa Euroopan biokaasulaitoksissa, tuotettua biokaasua voidaan polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP), jolloin syntyvä sähkö ja lämpö joko käytetään paikan päällä tai myydään markkinoille.
Toinen vaihtoehto on erottaa biokaasu sen pääkomponenteiksi: hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Hiilidioksidi voidaan myydä edellä mainituille ostajille sekä esimerkiksi maatiloille tai panimoille käytettäväksi oluen hiilihapotukseen. Metaania voidaan sitten käyttää polttoaineena linja-autoissa ja muissa jätekeräysajoneuvoissa. Sitä voidaan toimittaa myös yrityksille, joilla on merkittävä lämmöntarve, kuten kahvipaahtimoille ja pesuloille. Lisäksi metaania voidaan käyttää lämmön tuottamiseen eläinrehun kuivaamiseen. Laitoksen tuottama lannoite voi myös olla tärkeä tulonlähde.
Kustannusten osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota orgaanisen jätteen laitokselle kuljettamiseen ja tuotetun lannoitteen toimittamiseen maatiloille liittyviin kuluihin. Vaikka nämä kustannukset riippuvat suuresti paikallisista olosuhteista, ne voivat helposti muodostua tämän tyyppisten hankkeiden suurimmiksi toimintakuluiksi.
Kalalietteen lisäksi myös muita sivuvirtoja
Vaikka laitos keskittyy alkuvaiheessa kalankasvatuksen sivuvirtoihin, tulevaisuudessa käsiteltäviin materiaaleihin aiotaan lisätä myös muita biojätteitä. Mukaan voidaan ottaa esimerkiksi sianlantaa, luujauhoa, kuolleita kaloja sekä elintarvikeketjun muita orgaanisia sivuvirtoja.
Kun hanke päättyy vuonna 2028, laitoksen käsittelykapasiteetin arvioidaan olevan noin 30 000 tonnia orgaanista materiaalia vuodessa. Myöhemmin kapasiteettia voidaan kasvattaa jopa 100 000 tonniin vuodessa.
Hajuhaittojen minimoimiseksi kaikki materiaalit kuljetetaan suljetuissa säiliöissä ja käsitellään sisätiloissa. Lisäksi laitoksessa hyödynnetään moderneja suodatus- ja ilmanvaihtojärjestelmiä.
X X X
Vierailu Kristiinankaupungissa
EU:n osarahoittama Terraforming LIFE -hanke, joka koskee energian, raaka-aineiden ja lannoitteiden tuotantoa islantilaisten kalankasvatuslaitosten lietteestä, esiteltiin Kristiinankaupungissa elokuussa 2026. Esittelijänä toimi Sveinn Aðalsteinsson, Orkídean toimitusjohtaja, joka on yksi Terraforming LIFE -hankkeen kumppaneista.
Sveinn Aðalsteinsson, Orkídean toimitusjohtaja
Vierailu toteutettiin osana EU-rahoitteista Bio2Reg-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea kasvihuonekaasuintensiivisten alueiden siirtymistä biotalouteen perustuviksi kehitysalueiksi.
Orkídea on Etelä-Islannissa toimiva innovaatio- ja kehitysyhteistyöorganisaatio, joka keskittyy kestävään ruoantuotantoon, bioteknologiaan, uusiutuvaan energiaan sekä kiertotalousratkaisuihin.
Kristiinankaupunki on noin 6 100 asukkaan rannikkokaupunki Suomen länsirannikolla. Sen elinkeinorakenne perustuu erityisesti maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen, ja kalastus on ollut tärkeä osa alueen toimeentuloa vuosisatojen ajan. Alueelle suunnitellaan parhaillaan myös omaa biokaasulaitosta.
KristinaEco Living Lab tarjoaa yhteistyöympäristön, jossa maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjät, tutkijat sekä jalostusyritykset kehittävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuotannon sivuvirroista. Näitä ovat esimerkiksi vihannesten naatit, metsähakkuutähteet sekä kalanjalostuksen sivutuotteet.
Hankkeen perustiedot
Hankkeen nimi:
From salmon sludge and manure to fertiliser: a circular economy around land-based salmon farming
Rahoitus:
Euroopan unionin LIFE-ohjelma, avustussopimus nro 101113811
Rahoitusmuoto:
Standard Action Project (SAP)
Hankekumppanit:
First Water, Islannin maanviljelijöiden liitto, Orkídea, Ölfus Cluster sekä Färsaarten SMJ.